keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Lisää koulujuttuja ja pohdiskelua

Skotlannin sää näytti taas hauskat puolensa. Aamulla paistoi niin kivasti, että ajattelin josko vielä voisi laittaa valkeat tennarit kun lähtee luennolle, ja takaisin tullessa tulikin vettä niin p*rkeleesti, etten oo ikinä kastunu silleen, vaikka mulla oli sateenvarjo. Sitäkään ei voinu käyttää avoimilla paikoilla ku muuten ei pystyny tuulen takia liikkumaan. Tiet alko tulvia ihan minuuteissa, ja tien ylitys tarkoitti kahlaamista vastasyntyneen joen uomassa. Se niistä valkoisista tennareista :3 oon yrittäny vielä oikein vaalia niitä ku olivat niin kalliit! Pääsin kämpille kuitenkin lopulta, ja eiköhän se kohta taas aurinko paistanut. Muuten on eka oikea kouluviikko menny kivasti, kirjastossa on menny tunti jos toinenkin, ja mikäs siellä on ollessa kun ikkunasta näkyy puistoon ja puut huojuu kivasti tuulessa ja tunturit näkyy taustalla. Näkyy muutkin katselevan välillä kaihoisasti ulos ja osa näyttää nukkuvankin. Mikäs täällä muutenkaan on ollessa, kelpaa varsinkin nyt, kun alkaa saamaan ensimmäisiä kontakteja ihmisiin ja silleen. Luennot on tosi mielenkiintoisia, koska proffat on kaikki tosi innostuneita siitä mistä puhuu, ja kun lukee etukäteen taustatietoja luennon aiheesta, pysyy tosi hyvin kärryillä. Ja kaikki luentomateriaalit ilmestyy nettiin, joten muistiinpanojakaan ei tarvitse tehdä.


Tuossa on mun MyEd -sivu, vasemmalla näkyy kurssit mitä mulla on tämän lukuvuoden aikana, ja noiden kautta saa auki ikkunan, jossa näkyy eri kurssien luentomateriaalit yms. Tämän sivun kautta pääsee myös käsiksi nettikirjastoon, jota kautta luen mm. Philosophy of Sciencen materiaaleja.

Tällaisena päivänä on mukava vaipua ajatuksiinsa (btw taas sataa kaatamalla) ja antaa ajatusten lentää. En ole vielä kovin tosissani miettinyt tulevaisuuttani, onhan se aika kaukainen asia. On kuitenkin muutama kaupunki, jossa haluaisin elää ja asua. Jos siis ajattelen tulevaisuuttani tällä hetkellä. Kaikki riippuu niin monista asioista, vaikkapa siitä koenko tämän tasoisen yliopiston kuinka vaikeaksi. Olisihan se hienoa suunnistaa tästä vielä parempaan suorittamaan maistereita, esim UCL tarjoaisi varmasti yhden maailman parhaista urbaanin maantieteen tutkinnoista, ja kenttätyö tapahtuisi paikan päällä, sillä mikä olisi parempi paikka tutkia kaupunkia, kuin Lontoo itsessään, eräs maailman merkittävimmistä talouden ja asutuksen keskuksista maailmassa.


Tämä kuitenkin vaatii todellista omistautumista oppimiselle. Tällä hetkellä tunnen, että pystyisin siihen, miksipä en? Haluan olla kunnianhimoinen, eikä mikään ole niin ehdotonta. Vaihtoehtoja on uskomaton määrä, kaikki johtavat johonkin, ei tässä mitään hätää ole. Kuitenkin kauemmas katsoessani, näen määränpääni jossain kauempana. Lontoo olisi turvallinen välietappi, mutta tällä hetkellä en näe itseäni Euroopassa vaikka kymmenen vuoden päästä.
              Olen pitänyt Australiasta todella kauan, siinä kiehtoo, miten niin kaukaisessa maassa on silti niin upeita metropoleja. Ilmasto on hyvä, luonto aivan uskomaton, ja ennen kaikkea siellä on kuhisevia ja moderneja kaupunkeja. Perth ja Melbourne erityisesti ovat kiehtoneet, miksei jopa opiskelumielessä. En ole vielä päättänyt, enkä päätäkään, miten pitkälle aion opiskella, mutta jos säilytän tällaisen intohimon oppimiseen, PhD varmaan on ihan perusteltu vaihtoehto. Tämän jälkeen töitä voisi etsiä vaikka yliopistoista.

Perth
Melbourne
Maantieteen luennolla puhuttiin siitä, miten ihmiset muokkaavat kaupunkeja, mutta miten myös jollain tapaa kaupungit muokkaavat ihmisiä. Pohdiskelin itsekin jo aiemmin sitä, että jokaisella kaupungilla on omanlaisensa sielu, joka vetää samanlaisia ihmisiä puoleensa. Edinburghissa on opiskelijoina valtavasti eri kansalaisuuksia, ja kaikkia viehättää täällä joku. Viimeksi tänään kysyin eräältä Hong Kongin läheltä tulleelta kiinalaiselta, miksi juuri tänne, ja hän vastasi, että vanhat perinteet, kaunis kaupunki, hyvä yliopisto. Se täällä varmastikin monella on mielessä, hyvä tutkinto hyvästä yliopistosta. Mutta miksi juuri tänne, aina on olemassa parempiakin. Aasialaiset maksavat muutenkin yli £11,000 per vuosi opiskelustaan Britanniassa, täällä on pakko olla joku juttu, joka vetää juuri tietyn kaltaisia aasialaisia tänne, juuri tähän kaupunkiin. Selvähän se, että Eurooppa kiinnostaa Aasiassa, ja Aasia kiinnostaa Euroopassa. Tai ainakin minua se kiinnostaa miljoona kertaa enemmän kuin Amerikka, kulutuksen ja pinnallisuuden, idiotismin alku ja juuri. Amerikka taas kiinnostaa tietyn kaltaisia ihmisiä, luonnollisesti, luultavasti jopa enemmän kuin Aasia, varsinkin Euroopassa. Mutta hetkinen, Amerikkahan on jo niin nähty! Ja niin on nähty sekin, että sieltä päin on turha odottaa liikoja minkään hyvän suhteen. Voisin toki suorittaa tutkintoni Harvardissa (sinne tosin en pääsisi ikinä), mutta en tiedä, haluaisinko asua vuotta tai kahta Yhdysvalloissa. Tärkeämpää siis onkin, missä asuu, kuin missä opiskelee. Ja mielenkiinnon kohteet ja tulevaisuuden toiveet kun vaihtuvat aina välillä, ei voi tietää missä on viiden vuoden päästä. Eikä kannata edes yrittää, tässä hetkessähän täällä eletään, ja nautitaan jokaisesta päivästä. Nyt ollaan Edinburghissa, ja näköjään aurinkokin taas paistaa, eipä tässä sitten kummempia!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti