Erilainen päivä

Eilinen tuntui ihan viikonlopulta, eka ja ainoa luento kun alkoi vasta kymmenen yli viisi. Siitä huolimatta koko päivä meni kaupungilla, lähinnä syömässä. ( : D ) Pizza Hutin buffet oli kunnioitettavan halpa, ja kun ei pizzaa ole tullut syötyä miesmuistiin, niin se oli ihan kivaa vaihtelua, vaikka vatsa menikin sekaisin, kuten aina jotain epäterveellisempää syödessä. Luennon jälkeen Anu tuli vastaan kampukselle, istuskeltiin puistossa ja kuvailtiin.

Muikeena pizzalla

Kampusalueella puistossa

 Puoli kahdeksalta luvassa oli skandinaavien, slaavien, ja Baltian maiden järjestöjen yhteinen leffailta, jossa katsottiin venäläinen kulttikomedia vuodelta -95. Leffa oli todella jäätävä, harmi kun Youtubesta ei löydy traileria (koko leffa löytyy teksteillä jos kiinnostaa), mutta kyseessä oli siis sen niminen elokuva kuin The Peculiarities of the National Hunt, jossa suomalainen tyyppi lähti metsäretkelle venäläisten kanssa. Juonessa ei ollut ihmeemmin päätä eikä häntää, leffassa mm. lennätettiin lehmä hävittäjällä ja juostiin karkuun viinanhimoista karhua. Ja vodkaa juotiin tietenkin joka välissä! Hyvää viihdettä se kyllä tarjosi, vaikka punainen lanka puuttuikin. Tutustuttiin Jyriin, joka on täällä nyt viimeistä vuotta tekemässä väitöskirjaansa, eli aika todella kunnioitettava saavutus! Jyri sanoi, että vähän koti-ikävää on meinannut olla, ja siksi piti liittyä skandinaavien järjestöön, eikä muutenkaan ole tullut pahemmin suomalaisia täällä kuulemma vastaan. Väikkärin tekeminen tosin onkin vähän yksinäisempää hommaa kuin perus luennot. Leffan jälkeen osa (aika pieni osa) meistä lähti Teviotiin tutustumaan paremmin toisiinsa juomisen ja muun merkeissä. Kovin kosteat kekkerit ne ei todellakaan olleet, toisin kuin näiltä kolmelta järjestöltä olisi voinut odottaa. Mukavaa meillä silti oli, ja lähtö venähtikin yli puolenyön, mikä ei sinällään haitannut, koska Anulla oli vapaapäivä perjantaina ja minullakin luento vasta yhdeltätoista. Christian kertoi meillä mielenkiintoisia juttuja brittienglannista, esim. että täällä aasialainen tarkoittaa Pakistanista tai Intiasta tulleita, ja japanilaisia ja kiinalaisia kutsutaan nimellä orientals. Outoja merkityseroja, joita ei kyllä voi tietää ennen kuin täällä on aikansa asunut. Christian on 29-vuotias postgraduate-opiskelija Manchesterista, joka suorittaa tutkintoa nimikkeellä Criminology & Criminal Justice. Tahti vaikutti olevan melko kova, joka viikko parisataa sivua luettavaa ja paljon esseitä, tosin ei mikään yllätys kun ottaa huomioon, että ylempi korkeakoulututkinto kestää Briteissä vain vuoden. Eikä siis ollut myöskään yllätys, että Christianille maistui muutama pintti illan aikana. Mukavaa kun tuntuu, ettei ikä merkkaa täällä ystävyyssuhteissa mitään, kaikki tutut joita oon täällä saanu, on minua vanhempia, osa huomattavastikin. Outoa sinänsä, kun jossain just valitettiin, että Britit saattaa olla 16-17-vuotiaita mennessään yliopistoon, oma empiirinen kokemus on taas ollut, että kaikki olisivat jotenkin minua vanhempia.Kypsyyteenkään on vaikea ottaa kantaa kun ei asu asuntolassa, monesta lähteestä olen lukenut, että eka vuosi on monille aika rankkaa biletystä, monet kun muuttavat ensimmäistä kertaa omilleen opiskelemaan. Ei itse auta (eikä huvitakaan) vetää kyllä sitä linjaa, näiden muutamankin kurssin kanssa on tekemistä jo ihan tarpeeksi! :D itse asiassa tässä on vielä sopivasti iltaa jäljellä, että ehtii lukea vähän mantsaa, jota itse asiassa lukee jo ihan mielissään ja vapaaehtoisesti. Melko karmivaa.

Asianmukaisesti vodkaa