Toissapäivänä oli ScandiSocin vohveli-ilta, mielettömästi porukkaa ilmesty mässäämään ilmaisia vohveleita, vähän liikaa mun mielestä, että olis kunnolla voinu tutustua ihmisiin, mutta tapasin silti muutamia uusia ja mukavia tyyppejä. En älynny ottaa sinne kameraa mukaan, mutta en tiiä olisko siellä niin paljon sitten tullut edes kuvailtua.

Eilen mentiin pienemmällä porukalla grillailemaan Meadowsiin. Helleaallon viimeiset rippeet oli saanu satoja ihmisiä liikkeelle, tuntui kuin olisi ollut festareilla. Ihmiset istuskeli ryhmissä, tosi monet grillaili, ja virvokkeita tietenkin nautittiin kaikkialla asiaan kuuluvalla tavalla. Eilen oli helpompi tutustua kun istuttiin kaikki ringissä grillin ympärillä ja tehtiin ruokaa, heiteltiin frisbeetä ja sosialisoiduttiin. Taas sai kuulla useammankin kerran siitä että ei olla ihan tyypillisiä suomalaisia, koska ollaan kasvissyöjiä ja melkein absolutisteja. Britit muistuttaa suomalaisia kovasti elintavoiltaan, kaljaa ja makkaraa penkkiurheilun ohessa. Hyhhyi. Christian kertoi tosi hauskan esimerkin siitä, miksi joskus ulkomailla hävettää olla britti. Hän oli ollut kaverinsa kanssa Krakovassa, jossa olivat löytäneet pari muutakin brittiä, joiden kanssa olivat istuneet pubissa iltaa. Viereisessä pöydässä oli istunut perheenisä lapsensa kanssa syömässä, ja äkkiä eräs näistä briteistä oli noussut vihaisena pystyyn ja alkanut uhoamaan tälle isälle: ”huh, what the fuck are you staring at me!?!”

Ilta sai odottamattoman käänteen, kun Anu nyrjäytti nilkkansa frisbeetä heitellessä. Vähän aikaa siinä tuumailtiin ja sitten lähdettiin taksilla päivystykseen, ja onneksi Christian lähti mukaan, ei oltu ihan niin hukassa. Reilu pari tuntia siellä varmaan vierähti, Anu kävi röntgenissä ja lopulta paljastui, että syytä suurempaan huoleen ei ollut, muutama päivä lepoa ja kaikki on kunnossa. Arvostin silti todella paljon Christianin huolenpitoa ja avuliaisuutta, vaikka on tunnettu vasta pari viikkoa, niin nyt jo tuntuu että on todella paljosta velkaa. Kiusallista, miten ystävällisiä britit voivatkaan olla! Vaikea kuvitella, miten pystyy ikinä tekemään vastapalveluksen.

Eipä ollut kovin pitkä päivitys, johtuu ehkä siitä kun alkaa olla jo ilta ja hajottaa suunnattomasti kun on koulujuttuja tehnyt koneella yli kolme tuntia, ei niistä sen enempää mutta sanotaanko niin, että Excelin taulukot on tullu ihan liian tutuksi. Fiilistellään vielä loppuun sitä miten halpaa safkaa täällä on. Kävin tänään salilla ja kaupassa, ja todellinen koitos ei ole salilla treenaaminen, vaan ostosten kantaminen kotiin. Tänään lähti mukaan 1,5l jogurttia, 1,5kg tonnikalaa (oli 2 yhden hinnalla niin siksi noin paljon), 15 munaa, kilo porkkanoita, 500g kaakaojauhetta ja 2l maitoa, kaikki yhteensä reilu 15e, josta itse asiassa tonnikalan osuus oli puolet. Monesti on kaksi täyttä kassia ruokaa, ja hintaa tulee aina alle kakskymppiä. Kyllä kelpaa!