lauantai 21. huhtikuuta 2012

Arvostelusta

Mietin ensin, kehtaako tällaisesta edes kirjoittaa. Tämä oli kuitenkin sen verran naurettavaa, että on pakko. Musta myös tuntuu, että tästä samasta asiasta olen valittanut ennenkin. 
                Kävelin aamulla kirjastoon, ajattelin etsiä jonkun kirjan ja lueskella siellä vähän aikaa. Siihen aikaan aamusta on aina paljon opiskelijoita matkalla kirjastoon, ja myönnän etten kiinnitä juurikaan huomiota ihmisten ulkonäköön. Edelläni kuitenkin käveli noin minun ikäiseni pariskunta kaverinsa kanssa, ja kun ohitin heidät, alkoi todella armoton arvostelu ulkonäöstäni. Olin siis ihan pari metriä heidän edellään, joten heitä ei selvästikään kiinnostanut kuulenko vai ei. Itse asiassa koko homma tuntui hyvin provosoivalta. Siinä vaiheessa kun kuulin 'yeah, maybe some girls like guys looking like that, but not many' (ja tämän sanottuaan he nauroivat) teki mieli kääntyä ja kysyä, että millä oikeudella he voivat sanoa noin. Olisin myös voinut kommentoida takaisin, että minua ei todellakaan kiinnosta näytänkö jonkun tuollaisen tavallisen nyssykän mielestä hyvältä vai en. En tiedä, onko heille sitten tärkeää pyrkiä miellyttämään kaikkia, vai mikä on tuollaisen arvostelun takana. Suurin osa Edin yliopiston brittiopiskelijoista on keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa (sosiologian luennolla sanottiin että 75%), joka taas puolestaan on aika konservatiivista varsinkin Skotlannissa. Siksi keskimääräinen opiskelija näyttää mielestäni aika mitäänsanomattomalta. Mutta ei se tarkoita, että heitä siksi päin näköä arvostelisin. Enkä tietenkään ole yhtään sen parempi ihminen vaikka joukosta erotunkin, eihän se ole mikään itseisarvo. Tuli vain mieleen, että joku ihminen voisi ottaa tuollaisesta todella pahasti itseensä, ehkä joku jota on kiusattu koko hänen ikänsä jonkun ulkonäköseikan takia. Olisin itsekin harmistunut ehkä vielä puolisen vuotta sitten. Nyt alkoi vain vituttaa. Kirjastossa luin kirjaa Amerikan ja Britannian rotusyrjinnästä ja yhteiskunnasta eristäytymisestä, ja tuli väistämättä mieleen, että sitä tapahtuu edelleen juuri edellämainittujen kaltaisten ihmisten takia, eikä tämä meidänkään sukupolvi ilmeisesti tule tähän asiaan saamaan merkittävää muutosta. Ilmeisesti rastapäisillä, lävistetyillä ihmisillä on täällä hyvin samanlainen stigma kuin Suomessakin. Eihän meistä voi tulla yhtään mitään, ainakaan sen ylemmän keskiluokan näkökulmasta. Ei, minusta ei varmastikaan tule maailmanpankin pääjohtajaa tai hyväpalkkaista toimistotyöntekijää, ja jos menestys on elämässä onnistumisen mittarina, niin siinä tapauksessa 'epäonnistun' mielelläni. Hyvää päivänjatkoa heillekin sitten vain ja menestystä elämään.


4 kommenttia:

  1. Eikä, ei voi olla totta?? Ei näköjään heille ole opetettu minkäänlaisia käytöstapoja, tosi törkeää. Tollaista ei yksinkertaisesti tehdä. Piste.

    VastaaPoista
  2. Joo kyllä siinä sai vähän aikaa miettiä, että miten noin kehtaa puhua käytännössä päin näköä? Senkin ymmärtäisi paremmin jos jollain vieraalla kielellä puhuisivat kun ei olisi vaaraa, että ymmärtäisin mitä sanotaan. En ole vastaavaa vielä kohdannut sitten ala-asteen, eikä toivottavasti enää tarvisikaan.

    VastaaPoista
  3. Ja höpö höpö! Vaikutat oikein sympaattiselta tyypiltä blogisi perusteella. Tollaisia ääliöitä löytyy ulkomailta ehket enemmän kuin Suomesta, ainakin omien kokemuksieni perusteella. Huomasin Saksassa vaihdossa ollessani, että ihmiset usein kommentoivat ohikulkijan kenkiä tyyliin "hyi, miten rumat" tai itse ohikulkijaa "läski" _todella_ kovaäänisesti, niin että toinen aivan varmasti kuuli. Todella surullista, koska joku herkempi voi oikeasti ottaa pahasti itseensä. :< Ehkä meidät suomalaiset on tässä mielessä kasvatettu hyvin tai ollaan kypsempiä? Ainakaan meilläpäin 99% jengistä ei harrasta tuollaista, vaan jos arvostellaan, niin se suoritetaan sentään pienissä piireissä seläntakana supitellen. Uskomatonta kyllä, mutta paskanjauhantaakin on ilmeisesti "kohteliasta" ja epäkohteliasta. :O

    Mutta hei, aattelin itse hakea sinne Edinburghiin yliopistoon välivuoden jälkeen ja näiden kuvien katselu vahvisti päätöksen. Tuun vaikka mua ei hyväksyttäisikään, muah. ;) Aloittaessani oon 21-vuotta ja mietin, että olenko siellä sitten käytännössä mummona teinien keskuudessa vai löytyykö sieltä vanhempiakin aloittajia? Ilmeisesti Skoteissa yliopisto-opinnot aloitetaan nuorempana kuin mitä Suomessa?

    Ymmärrän, jos et ehdi kiireiltäsi vastata, mutta ahdistelimpa nyt kuitenkin kysymyksilläni.

    T: ulkonäöltään just sellainen tavallisen nyssykkä! ;)

    VastaaPoista
  4. Kiitos todella paljon positiivisesta kommentista! Tosi hyviä pointteja, sen verran 'kohtelias' vois tosiaan paskaa jauhaessa olla, että kohteen ei tarvitsisi olla kuuntelemassa :D

    Mitä haet opiskelemaan? :) Olisko jopa 25% opiskelijoista Britannian ulkopuolelta, joten kyllä siellä kohtaa muitakin kuin niitä 18-vuotiaita brittejä! Itse en edes tunne yhtään skottia, ja kavereiden ikähaitari on väliltä 18-30 vuotta. :) ja ihmiset on kyllä todella fiksuja ja itsensä kaltaisia löytää ihan varmasti. En edes ikäkysymystä ole ajatellut niin paljoa tämän vuoden aikana, aina kysyy vaan ihmisiltä että monetta vuotta ne opiskelee.

    Saa kysyä kyllä ihan vapaasti jos tulee jotain mieleen, en tiedä olenko paras vastaamaan, mutta aikaa mulla valitettavasti tällä hetkellä on yllin kyllin :D ja onnittelut viisaasta valinnasta tulla britteihin opiskelemaan, elämäni paras päätös. Kuten myös välivuoden pitäminen :D

    VastaaPoista