keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Average Joe



Tässä kun pari viimeistä tenttiä lähestyvät vääjäämättä ja etsiskelin oleellisia monisteita, löysin paperipinoja kaivaessani esseen, jonka sain takaisin muutama viikko sitten, mutta jonka palautteen olin unohtanut lukaista läpi. Ensimmäisenä silmiini osui lause: 'you should discuss the question in the context of the literature from lectures and tutorials.' Mitä? Miksi? Eikö omien aivojen käyttö olekaan sallittua? Tarkoittaako tämä sitä, että saadakseen korkean arvosanan täytyy esseen rakenteen lisäksi käyttää 'oikeita' lähteitä? Jos kysymys on todella laaja (tässä tapauksessa tutkin naisten asemaa parantavia liikkeitä 'from the global South') ja pystyn käyttämään esimerkiksi lähteitä, jotka ovat olleet suositeltuja mantsan puolella, ovatko ne automaattisesti kelvottomia? Kyse ei siis ole siitä, että käyttäisin huonoja lähteitä, eikä siitä missään vaiheessa ole mainintaakaan, vaan kyse on nimenomaan siitä, että käytän jotain muita lähteitä kuin 'suggested readings', joista monia itse asiassa käytin myös. Esseeni arvosana siis laski, koska halusin valita oman näkökulman. En tykkää ollenkaan siitä, että minulle kerrotaan mitä minun 'pitää' tehdä. Kai jokainen osaa kirjoittaa esseen, jos tavoitteena on vain lukea kaikki mikä käsketään ja sitten noudattaa tiettyä rakennekaavaa kirjoittaessaan. Mutta mitä minä siinä opin?

 Itse olen todella tyytyväinen siihen, miten paljon olen oppinut tänä syksynä. Onneksi tämä oli ensimmäinen kerta, kun tämä tuli vastaan. Kahdessa muussa esseessä, jotka tällä lukukaudella kirjoitin, oli maininta 'great effort'. Miksi? Siksi, että toista varten käytin yli neljä tuntia löytääkseni edes muutaman kelvollisen lähteen, ja toista varten kahlasin läpi mittavan kirjaston eri lähteitä voidakseni käyttää niitä monipuolisesti. Toisessa esseessä olikin vielä erikseen maininta, että siitä näkee minun nähneen vaivaa. Näistä kahdesta haastavampi ei tarjonnut ollenkaan tekstejä, mistä lähteä liikkeelle, joten sen työstämiseen sain melko vapaat kädet, ja nautin joka hetkestä kun sain tehdä kaiken itse eikä minua yritetty survoa mihinkään muottiin tyylillä 'lue nämä, se on oikea näkökulma'. Kaikkiin esseisiini valitsin aiheen, joka minua kiinnostaa; itse asiassa samalta pohjalta luen tentteihinkin. Olen täällä oppimassa tulevaisuuttani varten, en näyttämässä hyvältä paperilla. Ja joo, voihan se olla joku defenssi, ehkä sanon näin vaan koska oikeasti vituttaa kun keskiarvo ei ole yli 90% (tunnen muutamia ja kunnioitukseni heille epäinhimillisestä suorituksesta). Mutta ehkä suorituksilla ei oikeasti ole minulle väliä, ehkä minä haluan oppia jotain. Ehkä minun dissaamiseni on defenssi niille, jotka välittävät paljon siitä, millaisia arvosanoja on näyttää muille. Miksi ylipäätään todistella jotain muille, toivon ettei kukaan oikeasti halua hyviä arvosanoja vain siksi, vaan itsensä takia. :) en ehkä siis ole luokan paras, mutta en usko että kukaan kanssani keskustellut voi pitää minua tyhmänäkään. Toivon, että vastaavanlaiset palautteet eivät toistu, sillä siinä tapauksessa olisin hyvin pettynyt siihen, että tämä on vain yksi laitos lisää, jossa yritetään kouluttaa massa-aivoja yhtenevine mielipiteineen, enkä todellakaan olisi osannut odottaa sitä tästä yliopistosta. 'Miksi olla kuin kaikki muut, kun heitä on jo niin monta?'

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti